Rautaristi

Aamu alkaa K:lla.

Kylmä ja kirkko.

Ensimmäisenkerran ku astu ulos ovesta näky oli kylmä ja luminen.

Puut olivat edelleen jäiset ja lumiset.

Talvista.

Pääsin pitkästä aikaa miun lempi kirkkoon.

Oikein vanhanaikanen puukirkko.

Ristin muotonen.

Sinne ku astelee sisälle ni tulee todella pieniolento- olo.

Jo heti kirkon ulko-ovilla tulee vanhankirkon näky.

Avain.

Vanha avain on edelleen ovessa.

Ruostunut kiinni.

Sisällä keskellä kirkkoa on iso kattokruunu.

Oikeasti iso.

Jos ajattelee, että itse rakennus on iso ja myös näyttää siltä kun astuu sisälle

niin miten kattokruunu voi näyttää sellaisessa tilassa isolta kuin olemalla oikeasti iso eikä

sitä voi olla tuijottamatta kokoaikaa.

Pihalla on myös todella vanhoja hautoja.

Niitä on käytävä katsomassa ainakun sielläpäin käy.

Vanhoja rautaristejä jotka ovat sielläsuntäälä, missä nyt näyttää olevan nätti paikka.

Kaksi ristiä muistuu helpommin mieleen.

Yksi pieni risti joka oli erillään muista lähempänä kirkkoa.

Sekä toinen joka oli myös erillään toisista, pienen kukkulan päällä koivujen alla.

Kotiin päästyä alkoi armoton siivous.

Johon menikin koko päivä.

Sekä laiskuus iski eikä käytykkään hakemassa metsästä kuusta,

 vaan ajettiin kylälle ostamaan sellanen.

Juuri sen oikean löydyttyä oli edessä operaatio

'laita kuusi autoon'.

Tämän pienen jouluntunnelmaan virittäytymisen jälkeen on mukava palata ihmisten keskuuteen kotio.

Huomenna pääsee.

Kyllähän tuota miestä olis mukava nähdä.

Viimeiset kiireet pitkää hoitaa, koska niitä tulee aina lisää.

Niin kauan kunnes on aatto eikä kaupat ole enää auki.

Ootan vaa leppoisia lomapäiviä hössötyksen jälkeen.