Viideskymmenesyhdeksäs luku. Kaikki tämä tieto

Aamu alkaa H:lla.

Hiukan erilainen tarina.

"Ajan mittaan ja saatuani huomattavasti apua Deochilta ja Wilemiltä, tulin juovuksiin. Siitä johtuen kolme opiskelijaa kulki jokseekin epävakaasti takaisin yliopistolle. Katsokaa, miten he kulkevat hieman huojuen. On hiljaista, ja kun kellotorni lyö myöhäisen tasatunnin merkiksi, se ei niinkään riko hiljaisuutta kuin vahvistaa sitä. Sirkatkin kunnioittavat hiljaisuutta. Niiden kutsut ovat kuin huolellisia pistoja hiljaisuuden kudelmassa, melkein liian pieniä nähtäväksi.

Yö on kuin lämmintä samettia heidän ympärillään. Tähdet, pilvettömällä taivaalla hehkuvat timantit, muuttavat tien heidän jalkojensa alla hopeanharmaaksi. Yliopisto ja Imre ovat taiteen ja ymmärryksen keskukset, vahvimmat sivistyksen neljästä kulmakivestä. Tällä tiellä noiden kahsen välissä ei ole kuin vanhoja puita ja pitkää ruohoa taipumassa tuulessa. Yön on villillä tavalla täydellinen, melkein pelottavan kaunis.

Kolme poikaa, yksi tumma, yksi vaalea ja yksi - paremman sanan puutteessa - leiskuva, eivät kiinnitä huomiota yöhön. Ehkä jokin osa heistä tekee niin, mutta he ovat nuoria ja juovuksissa ja kiireisiä sillä he tietävät syvällä sisimässään, etteivät ikinä vanhene tai kuole. He tietävät myös olevansa ystäviä, ja että he jakavat tietyn rakkauden, joka ei koskaan jätä heitä. Pojat tietävät monia muitakin asioita, mutta mikään niistä ei vaikuta yhtä tärkeältä kuin tämä. Ehkä he ovat oikeassa"

Musta möykky

Aamu alkaa O:lla

Opiskelua.

Lomalla.

Olen siis ahkera.

Saatiin vihdoinki jotai aikaseks.

Jos sitä vaikka sais ajokortin ni vois unohtaa kaikki ikävät

 kylmät kauppareissut painavine ostoskasseineen.

Sillä aikaan kun joku opiskelee ahkerasti niin 

joku toinen voi viettää leppoisia lomapäiviään.

Kolme päivää jäljellä, siis sille.

Miten sanotaan italiaksi hyvää ruokahalua?

Voikun joku hymyilee noin paljo ja iloitsee ulos pääsystä

 ja lumikinoksissa peuhaamisesta.

Vaikkakin vaikeuksiakin löytyi.

Ei voinu kävellä muuten kuin renkaan jälkiä pitkin.

Kotiin meno viivästy, koska jälkiä ei mennyt suoraan kotiin saakka.

Miun ilta koostui tästä kuvasta

ja seuraavasta.

Sillävälin ku pojat leikkivät sankareita vietin mie aikaa kynttelikön valossa lukien.

Ja lopulta kävin heiltä ottamassa leffoja joita hyö oli jo katsoneet.

Ikkunalaudalla elokuvien katsominen on muuten oikein mukavaa,

sellaseen ajanviettoon kannattaa kuitenkin omistaa hiukan leveämpi ikkunalauta.

Helpottaa huomattavasti.

Katottiin Susun kanssa ensimmäistä elokuvaa,

ensimmäisen räjähdyksen tultua reaktio oli seuraava

Äkkiä piiloon.

Nyt tässä iltasella Manu tuli ensimmäistä kertaa poseeraamaan kameran eteen.

Valitettavasti tulos on aina sama.

Mustamöykky.

Ja jos käyttää salamaa paljastuukin hellyyttävästä kissasta rumakatti.

Silmät aina joko kiinni, sirillään tai muutenvaan vinossa.

Ja lopputulos on aina vihaisen näköinen, vaikka totuus olisi kaikkea muuta.

Ainiin ulkona sataa kokoajan lisää ja lisää lunta.

Samu sirkka

Aamu alkaa A:lla.

Aikaväli.

Ennen joulua, jouluna ja joulun jälkeen, kohti uudenvuoden aattoa.

Jotkut otti iha rauhassa ilman minkään näköstä paniikkia.

Aatto alko lahjojen paketoimisella.

1noin kello 01.00.

Joulun voi alottaa eritavalla.

Esimerkiksi ajamalla lumipenkkaan ja jäädä siihen kiinni noin ennen kello 03.00.

Ihmiseten aamulehtien jaon jälkeen matka jatkui samoilla silmillä sinne maalle.

Yö sauna.

Ulkona yli kaksikymmentä asteetta pakkasta.

Pimeä.

Ainoastaan jouluvalot ikkunoissa ja pihakuusissa.

Kiuas sihisee tervetulo toivotuksen jouluaamuyöstä.

Uni.

Aamu valkeni tai aamu kuului.

Oli puuroa ja kuusi.

Kaneli ja manteli.

Lahjoja kuusenalusta täynnä.

Tuli ääntä, melua ja huisketta.

Malttamattomuutta ja hälinää.

Kukaan ei malttaisi.

Ei kukaan.

Lahjojen jako.

Jouluvalot pääsivät taas oikeuksiin.

Tuli pimeä.

Ja matka jatkui.

Toisille lapsille piti saapua myös pukki.

Joulupukki.

Odotan autossa ja vietin oman hiljaisen jouluhetkeni.

Kera pienen virkistäjän.

Joulun kohokohtia.

Saapui yö ja joulu taakse jäi.

Kunhan huijasin eihän joulu lopu vielä.

On jouluaterian vuoro.

Mankeloitu joulupöytäliina, uudet valkoiset astiat, kiillotetut jalkalasit sekä paksut servetit.

Sekä paha rusina.

Kisut näkivät ekaa kertaa kuusen.

Oksat saivat kyytiä sekä neulaset levisivät ympäri huonetta mummolassa.

Sekä koristeet.

Hyvää joulua ja nyt odottamaan vuotta 2013

Rautaristi

Aamu alkaa K:lla.

Kylmä ja kirkko.

Ensimmäisenkerran ku astu ulos ovesta näky oli kylmä ja luminen.

Puut olivat edelleen jäiset ja lumiset.

Talvista.

Pääsin pitkästä aikaa miun lempi kirkkoon.

Oikein vanhanaikanen puukirkko.

Ristin muotonen.

Sinne ku astelee sisälle ni tulee todella pieniolento- olo.

Jo heti kirkon ulko-ovilla tulee vanhankirkon näky.

Avain.

Vanha avain on edelleen ovessa.

Ruostunut kiinni.

Sisällä keskellä kirkkoa on iso kattokruunu.

Oikeasti iso.

Jos ajattelee, että itse rakennus on iso ja myös näyttää siltä kun astuu sisälle

niin miten kattokruunu voi näyttää sellaisessa tilassa isolta kuin olemalla oikeasti iso eikä

sitä voi olla tuijottamatta kokoaikaa.

Pihalla on myös todella vanhoja hautoja.

Niitä on käytävä katsomassa ainakun sielläpäin käy.

Vanhoja rautaristejä jotka ovat sielläsuntäälä, missä nyt näyttää olevan nätti paikka.

Kaksi ristiä muistuu helpommin mieleen.

Yksi pieni risti joka oli erillään muista lähempänä kirkkoa.

Sekä toinen joka oli myös erillään toisista, pienen kukkulan päällä koivujen alla.

Kotiin päästyä alkoi armoton siivous.

Johon menikin koko päivä.

Sekä laiskuus iski eikä käytykkään hakemassa metsästä kuusta,

 vaan ajettiin kylälle ostamaan sellanen.

Juuri sen oikean löydyttyä oli edessä operaatio

'laita kuusi autoon'.

Tämän pienen jouluntunnelmaan virittäytymisen jälkeen on mukava palata ihmisten keskuuteen kotio.

Huomenna pääsee.

Kyllähän tuota miestä olis mukava nähdä.

Viimeiset kiireet pitkää hoitaa, koska niitä tulee aina lisää.

Niin kauan kunnes on aatto eikä kaupat ole enää auki.

Ootan vaa leppoisia lomapäiviä hössötyksen jälkeen.

Viisi erilaista tilannetta

Aamu alkaa E:llä.

Epäonni.

Se on seurannu minuu nyt pari päivää.

Ei jokaisessa hetkessä vaan semmosissa mitkä jää inhottavasti kalvamaan

ja tekee sen olon, että nyt on epäonni vallannut päivän.

I

Miun läppäri lopetti toiminnan. Se ei enää ladannu itseään.

Ja tietenkin akku oli loppunu.

Ja nythän alkaa joululomat eli en saa konetta mitenkään huoltoon.

II

Tänään oli jollain jouluhössötys tasolla tapahtumarikas päivä.

Kuvia tuli napsittua päivänmittaan normaalia enemmän.

Äsken niitä vieraalle koneelle siirretyä, hävis kaikki kuvat miustikortilta.

III

Oon keränny joululahjoihin erilaisia suklaakonvehteja.

Niitä mitä myydään kaupoissa isommissa pitkulaisissa laatikoissa.

Olen ostanut niitä kolmea erilaista ja maksanut vähistä opiskelijanrahoistani noin 20€

Se kuulostaa vähältä, mutta konvehteja ei ole mitenkään paljoa seisemään lahjaan jaettuna.

Nyt tänään käytyäni lidlissä huomasin, että yksi laatikko siellä maksoi reilu 3€

Se harmitti.

Niihin hintoihin olisin ostanu,t vaikka jokaiselle oman lootan suklaakonvehteja.

Kun nyt joutuu jakamaan jokaiselle reilu kymmenen konvehtia.

IV

Leivoin eilen hyvin hyvin monta kuivakakkua lahjaksi tutuille.

Olin saanu jo kaikki tehtyä paitsi yhtä joka paistui vielä uunissa.

Uunivuuan takia viimeinen kakku meni pilalle. Täysin syömäkelvottomaksi.

Eihän siinä olisi muuten mitään hätää ollut, mutta ostin tarvikkeet vaan tiettyyn kakku määrään.
Nyt viimeinen kakku odottaa tekijäänsä.

V

HAA! Äsken selvisi, että koneen vika johtuu virtajohdosta. Luultavasti sisältä katkennut piuha.

Mikä harmittaa vielä enemmän, koska vasta ostin uuden johdon tuohon koneeseen alkuperäisen hävittyä.

Positiivisia asioitakin lötyy. Tänään sain viimeisetkin joululahjat hankittua.

Neljä tuntia kaupoilla juoksemisesta oli hyötyä.

Viimeiset lahjat- ja ruokaostokset tehty.

Nyt voi käydä pikkuhiljaa jännittämään ja odottamaan aattoa.

Eikä aivan kaikki kuvat hävinneet,

pari hassua kuvaapelastui jonkun ihmeen takia.

Vaikkei ne tätä päivää aivan kamalasti kuvaa tai kuvita

niin kyllä ne pelkkää tekstiä piristää.

Ja niiden avulla pääsen aasinsiltaa pitkin toiseen aiheeseen.

Tulin tänään käymään vanhempieni luona.

Ovesta astuttua sisälle eräs joululaulu lähti pyörimään mielessäni.
 

"Joulumaahan matkamies jo moni tietä kysyy;
Sinne saattaa löytää, vaikka paikallansa pysyy ..."

Autosta astuttua näki kuinka valkoinen jäähuurre on peittänyt kaikki puut kokonaan.

Puuterilumi kimmelsi lumikumpareitten päällä jouluvalojen loistaessa.

Maalla on hiljaisempaa ja pimeämpää, jolloin pakkasyönä näkyy tuhansia tähtiä.

"Katson taivaan tähtiä ja niiden helminauhaa,
Itsestäni etsittävä on mun joulurauhaa..."

Kävelet lumista polkua pitkin ulko-ovelle jossa palavat lyhdyt.

Sisälle päästyä täytyy sytyttää takka.

Vastaan juoksee iloinen koira häntäänsä heiluttaen.

Pöydällä on iso punainen joulutähti.

Illalla pääsi saunaan.

!

Sekä huomenna on luvassa aamulla joulukirkko puettuna siskon joulujuhlaan.

Iso joulusiivous.

Kuusen haku metsästä.

Teetä ja takkatuli.

Toivottavasti huomenna kuvat eivät häviäisi bittiavaruuteen.

Eikä huomenna tulisi maailmanloppua.



Jääkaapin kosto

Aamu alkaa P:llä

Pikakäynti sairaalassa.

Tuli harjoitettua kärsivällisyyttä,

pitkään istumista vailla tietoa,

kuinka yö voi olla pitkä jos tippa on laitettu väärin käteen,

etsimään tekemistä - ei mistään,

säästämään viimeiset akun rippeet yhtä puhelinsoittoa varten,

odottamaan verikokeitten tuloksia,

lukemaan vaikealukuista kirjaa monta tuntia,

sekä sen, ettei miulla oo asiat huonoiten.

Kotona sain vielä jopa 'tervetuloa kotiin'- lahjan.

Se piristi sairaalapöpöjen keskellä.

 

Ensimmäinen kerta ku en kuljettanu kameraa mukana.

Ärsyttää.

Maanantaina kuitenkin ahkerana töihin.

Jouluostoksia.

Siivoamisen aloittamista.

Lahjojen paketoimista.

Sekä Elvis' Christmas Album.

Mukava olla kotona.

Meijän jääkaappi syö tavaroita.

Siivotessa päätin sulattaa kyseisen jääkaapin, koska

 takaseinässä oleva jää kävi uhkaavasti lähentymään ovea.

Jääklöntin irtauduttua ja sulaessa sen syövereistä löytyi lasipurkki.

Joten jääkaapit siis voivat syödä sisältönsä.

Ja jäätä oli oikeasti paljon.

Niistäjä

Aamu alkaa T:llä

Työ.

Arkistointityö.

Arkistointityötä vajaa neljä tuntia.

Ja se oli uskomattoman mielenkiintosta.

!

Teatterin oman historian läpikäyntiä.

Oikein mukavaa,

eikä tänään tarvinnu vilkuilla kelloa ollenkaan.

Siinä huomas myös todella selvästi tekniikan kehityksen.

Kuinka valokuvista pompataan vhs:ään ja siitä jatketaan eteenpäin levyllä oleviin digitaalikuviin 

ja käsikameralla kuvattuihuin DVD otoksiin ja uusin mikä laatikoista löytyi oli blu-ray tallenne.

Ja koko tämän aikakauden läpi kuvissa näkyi eräs sama henkilö joka löytyy vieläkin teatterin lavalta.

Vampyyri?

Mummilta kävin etsimässä kakkuvuokia.

Mukaan tarttu myös resepti.

Joka saa tänä jouluna paljon käyttöä.

Ja toivottavasti toimii sillä muuten tapani mukaan aatonaattona

 valvotaan myöhään panikoiden joululahjoja.

Ei olisi ensimmäinen kerta.

Pitäiskö kokeilla myös tehä ite himmeleitä?

Ei niitä sais kissoilta rauhassa tehä,

mutta tulispa persoonallisia koristeita.

Mummilta löytyy myös yksi pieni käytännöllinen esine jota en itse omista.

Mikä pitäisi kyllä olla tääläkin taloudessa.

Teepussin niistäjä.

!

Nerokas.

joululahja toive?

Kiiviä on pakko syödä, vaikka sen jälkeen kutittaa kitalakea ainakin tunnin.

Pakko.

Nyt community ja walking dead