perjantai 28. kesäkuuta 2013

Oma aurinko


Kesäukkonen jyrähtää ja salama iskeytyy monihaaraisena maahan. aivan samaa kuviota noudattavat puun juuristo, vesisuonet maan sisällä, Mississippin suisto sekä ihmisen verisuonisto. Kaikkien näiden luonnonmukaisten organismien muoto toistaa samanlaista kuvioita. Tällaisina ne synnyttävät yhdenmukaisuuden kaavan, paradigman. Ne ovat kehittyneet tarkoituksenmukaisiksi.
Luonnon spiraalit muistuttavat toisiaan - ne ovat samanlaisia niin pienessä kuin suuressakin mitttakaavassa. Ilmavirtaukset noudattavat maailmanlaajuisesti nousevia ja laskevia spiraaleja. Samoin tekevät valtamerten pyörteiset vesivirtaukset, simpukan sisärakenne ja lapaluun luusyiden kasvusuunnat.

 Yhdenmukainen kaava. Onko kaikki jo valmiiksi kirjoitettua kaavaa?
Onko ennalta määrättyä, että puu kasvaa siemenestä taimeksi ja taimesta suureksi jykeväksi puuksi.
Onko ennalta kirjoitettu, että juuri tuo puu takapihallani kaatuu. Katkeaa, lahoo. Tekee uuden taimen ja kasvaa isoksi jykeväksi puuksi. 

 
 Onko tämä jo valmiiksi päätetty, ettei työni suju koskaan ongelmitta?
Mitä jos kivasta tulee aina stressiä?
Onko sekin jo ennalta kirjoitettua yhdenmukaista kaavaa. Työtä ja mukavaa tekemistä ei voi yhdistää, tai voit mutta onkose enää kivaa?
Kuin puu joka katkesi pihalta. Odotan uutta taimea.


Onneksi lettuja ei voi koskaan yhdistää huonoon onneen.
Työt saavat jäädä omilleen, pärjätä ilman minua ja ratkaista omat ongelmansa.

Eri värit vaikuttavat meihin eritavoin. Punainen väri aktivoi ja piristää, se pitää meidät hereillä. Oranssi väri niin ikää aktivoi ja kohotta mieltä. Keltainen, valon väri, lisää keskittymiskykyä ja sillä on myös mieltä  piristävä vaikutus.

No ei ihmekkään jos ulkoisen lettukestien jälkeen oli parempi jatkaa aherrusta. 
Olinko siis valmiiksi tehnyt itselleni kaavan mielessäni?
Ahkeroin, syön lettuja ja ahkeroin vielä enemmän?

Auringon väriset letut saivat minut keskittymään. Lohi kohotti minun mielialaani ja älkiruuaksi punainen mansikkakeitto piristi minua ja herätti minut, kyllä kaikki vielä valmiiksi saadaan. 


Kesällä kaikki on yhtä väriä. 
Myös senkin takia, että saa melkein asua teatterissa. Ilonsurun, värien ja muotojen maailmassa.





Nyt menen ja kasvatan oman hienon ja jykevän puun, johon voin vielä kiivetä, kaapata auringosta väriä siveltimeeni ja maalata seinälle oman auringon.





 

keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Piknikvaikuivai

Hui, aika rientää, lentää, juoksee, mitä ikinä nyt haluaakaan tehdä.
Mutta tänään tuli ensimmäinen paniikki, mitäjos tämä aika loppuukin kesken?
Ensi-iltaan on yheksän päivää, eikä harjotuksissa kaijuttimista oo kuulunu vielä mitää pysyvää.
Tehosteista osa on vielä jopa tekemättä ja onnekseni suurinosa odottaa toiseen muotoon muuttamista. 
Päätin pitää siis huomenna tehopäivän ja saada ylihuomiseen läpimenoon tehosteet kuuluviin.
Tämä tarkoittaa aikasta herätystä, raskasta pyörämatkaa kera monien laukkujen, kassien ja nyssäköiden.
Kiireen ja mekastuksen keskipisteeseen,
kotona en kuiteskaa sais aikaa paljoo mitään, joten nokkakohti työmaata.

Miulla on taas oottanu monta erilaista kuvaa ja tekstiä tänne julkastavaksi. Joten aloitetaan listan alusta.
Miun valmistujaiset ja niiden yksi parasosa. Lahjat!



Pentikkiä tuli haalittua monet paketit


Vihdoin oma aaltomaljakko, tietenkin lempiväriin asustettuna.
Viimeeksi täälä talossa oli lainassa aaltomaljakko vuoden, koska se "unohtui" palauttaa.


Uskomattoman suloinen jalallinen kakkualusta. Tästä kelpaa jatkossa tarjota mitävain.


Sekä mielestäni yksi parhaimmista lahjoista. Nimellä kaverrettu ledlanseri.
Enkä tässä koita mielistellä ollenkaan vaan tämä lahja menee ylitsemuiden, sen tarkoituksen takia. Lahja kuvaa ammattia mihin valmistuin. Hieno muisto hienosta päivästä.
Tottakai muitakin upeita lahjoja tuli, matikankirjasta itsekäsintehtyyn lasityöhön ja kaikista niistä kiitos.



Listalla vahvasti kakkosena tulee juhannus.
Meijän juhannus alko osittain jo keskiviikkona, kun ensimmäinen tavarakuorma lähti mökille.


Saarelle sai tehdä monta venereissua, kun kymmenen ihmisen tavarat ja ruuat piti saada mukaan.
Pieni jääkaappi ja kylmälaukut täytty hyvin nopeasti kaikesta ruuasta mitä mukaan kuskattiin.
Kaksi maitotonkallista ja siinä sivussa pari sankoa täyttyi myös hyvin nopeasti huurteisista juomista.


Itselläni juhannus meni hiukanosittain ohi, koska olin jälleen kipeenä. Sauna jäi vähemmälle ja viihdyin mieluiten päiväunilla. Nenä täysin tukossa ja loppumaton yskä, eli oline päiväunetkin aika työntakana.
Seurasi tästä kuitenkin yksi positiivinenkin asia. Löysin taas riippukeinun mukavuudet.


Ruokaa oli paljon ja hyvin monenlaista.
Ja perinteitä kunnioittaen kokkosaarella käytiin kahden veneen voimin. Iso, valoisa ja hyvinkuuma.
Aina niiku ennenkin.


Viimesenä iltana tehtiin oma kokko.


Tänään hellepäivän kunniaksi päätettiin lähteä piknikille.
Rauhaisalle puutarhalle. Neljän omenapuun alle varjoon levitetyt viltit olivat hyvin kutsuvia, piilossa suoralta auringonpaahteelta ja ohikulkijoilta. Piilossa kaikelta. Hyvää naposteltavaa, mustaherukkamehua ja musiikkia. Päivän lepohetki ennen illan läpimenoa.




Tänään otin myös hirveimmän ja julmimman kesäkuvan koskaanikinämilloinkaan!
Ja voitte arvata mikä se onkaan kolmesta ylhäällä olevista kuvista.


Meijän pikkuvampyyrilla on näin hellepäivinä hyvin kuuma eikä oikee tiiä mitenkäpäin sitä pitäis olla?


Tämmöin kuva oli kanssa listalla, muttei sillä ollu minkäänlaista kaveria tai aasinsiltaa valmiina.
Joten olkoon kuvan opetus, syökää jäätelöä helteellä!

keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Oravanpyörä

En ole unohtanut salasanaani
En ole tuskastunut kirjoittamisen vaikeuteen
En ole unohtanut
En ole saanut ladattua kuviania
En ole vain kerenneyt!

Oravanpyörä lähti käyntiin kun olin pariviikkoa kipeenä, parannuttua huomasinkin enää olevan viikko omiin valmistujaisiini.
Ja juhlista päästyä alkoikin kesäteatteri. Kolmeviikkoa ensi-iltaan ja kaaosta on enemmän kuin sitä uskoinkaan olevan.

Oravanpyörän aikana kuitenkin lisäsin kuvia kansioon valmiiksi sitten tänne laitettavaksi. Tänään kun avasin tuon kansion en muista yhtään mitään aasinsiltaa kuvien välillä. 

On ollut erilaisia juhlia, töitä, kukkakaupoissa juoksentelua, muistojenaarreaittaa, mökkeilyä ja kesää


Ennen valmistumista oli teatteria tuplasti. Paljon aamuvuoroja. Kahden näytelmän suunnittelua ja toteuttamista. Tehtiinkö nyt ohukaista ja paksukaista vai ronjaryövärintytärtä. Lastenteatteria vai komediaa, mitä?


Oli äitienpäivä lounasta.


Nimpparikahvituksia. Millon kenelläkin.




Ja kaikki ne ihanat kukat kevätkesällä!


Kipeenä maatessa tuo mieski osas ihan yllättää, pizzaa, salmiakkia, lääkettä ja kimppu punaisiaruusuja.
Ja mikä parasta yleareenasta monta jaksoa muumeja.



Suurista suurin sota ihmisten ja muurahaisten välillä. Ei enää kotikonstit suola ja kahvipurut auttaneet, koska muurahaiset vaa nauro meijän suolalle ja tekivät polkuja.

Kävin mummin ja ukin mökillä pitkästäaikaa moneenvuoteen ja se oli kyllä jännittävistäjännittävin juttu.
Mikää ei ollu muuttunu mihinkää ja muistoja tulvi vaa mieleen. Laiturillekkin ku käveli huomas, että pomppi samoja kiviä pitkin mitä lapsenakin pomppi.


Kesän alkaessa ollaan vaa rampattu mökillä saunomassa ja uimassa.
Mieki alotin kunnolla kesän. Uin ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen.
Eikä se ollukkaa nii kauheeta. Nyt miuta sit saiski viiä jokapäivä vaa uimaa.


Sain siis hyvät paperit pohjois-karjasta 31.5.2013
Näin olenkin nyt virallisesti Media-assistentti, audiovisuaalisenviestinnänperustutkinnolla linjana teatteri- ja esitystekniikka.
Aamu alko aikasin hyvin aikasin koska edessä oli kolmen tunnin ajomatka koululle. Paperi käteen ja auto kohti kotia ja omiajuhlia.



 Nyt on hyvä alottaa kesä sekä loma!
Nyt pidän täälläki kaiken ajantasalla kiitoskaunis!