Pieni loma

Ensi-ilta onnistuneena takanapäin.

Jännitys on kaikista tarttuvin tauti, mikä ystävänpäivänä teatterilla koettiin.

Kuumeflunssat jäi kirkkaasti kakkoseksi.

Ohjaaja toi nätin kukkakimpun kotiin.

Teatterilta on ollu nyt vajaa viikko taukoa ja mieli tekisi takaisin valopöydän taakse.

Tekee mieli sitä tunnetta, kun on tunti enään esityksen alkuun ja kaikki alkuvalmistelut on omalta osalta valmiit, pieni jännitys nousee kun kuulee yleisön puhetta naulakoiden luonta.

Alku lämmittely alkaa ja ensimmäinen valotilanne käynnistetään, yleisö valuu istumaan katsomoon. Vielä ehtii hakea teekupposen jos juoksee.

Täysin teatteritonta viikkoa ei silti pystynyt pitämään.

Tiistai-ilta kulutettiin kaupunginteatterilla vanhoja tuttuja moikkaamassa.

Sekä oli vain kiva katsoa näytöstä.

Ilman, että tiesi siitä mitään.

Pysty vaan seuraamaan.

 

 

Tämä aamu aloitettiinkin ruttulandiasta.

Parin päivän talokoiravahtikoulutaksi-pesti.

Harmiksi unta ei suotu miulle enää neljän jälkeen.

Kisut vinku ympäri taloa ja ruttu kömpi peiton päälle kuorsaamaan.

Mitäs sitten tehdään ku aamupala on syöty, teet keitetty ja kello on vasta puoli kuusi?

Onneksi päivällä ehti torkkua sohvalla kun väsymys sitten iski.

Onneen kuului myös ilta hyvän ruuan ja leffojen parissa.

Huominen otetaan levon kannalta ja virittäydytään illan näytökseen.